Päivitin viimeksi ihan herran aikoihin. Ajattelin viimeinkin sitten astua suuresta laiskan linnastani ulos ja tehdä jotakin sen eteen, että nyt päivittelen elämäni varmasti kuumimman kuukauden tapahtumia, koska miten voisinkaan olla nyt päivittämättä, kun kaikki unelmani ovat käymässä toteen?
Kyllä, se on totta - the GazettE tulee todella Suomeen.
Se kuulostaa edelleen yhtä suurelta vitsiltä kuin puoli vuotta sitten. Kiitän kaikesta huolimatta ihmisiä, ja varsinkin yhtä ihmistä, joka on jaksanut pitää valoni yllä ja uskoni parempaan eheänä, varsinkin siihen, että pääsen toteuttamaan unelmani vielä jonakin päivänä. Muuta en ole koskaan toivonut yhtä paljon kuin sitä, että voisin nähdä lempibändini viimein astelevan lavalle.
Nyt odotan kauhunsekaisin tuntein, mitä meidän kaikkien edessämme on 29. päivänä syyskuuta. Odotan innolla, sekä suurella pelolla, mitä tulee käymään. Kuten varmasti me kaikki. Tuntuu siltä, että tällä kertaa oikeasti elämässä alkaa tapahtua, enkä edes ymmärrä, että jotakin tapahtuu. Elämä on pysähtynyt paikoilleen, mutta silti kirii loppuun kuin sillä olisi aivan valtava kiire.
En ymmärrä laisinkaan, miksi asiat ovat näin. Mutta toivon kaikille hyvää keikkaa ja toivon, että kovin moni ei palaa sieltä takaisin kylkiluut useammassa osassa kuin sisälle mentäessä. Toivon todella, että kiertueesta jää näille vanhoille miehille hyvä mieli, että he palaisivat vielä kerran uudelleen. Pyydän. Rakastakaa toisianne sinä päivänä. Olkaa yhtä heidän kanssaan, arvostakaa sitä, että he tulevat tänne asti, meidän takiamme. Muuta en (ainakaan itse) osaa enkä uskalla odottaa.
Otimmepa sitten samantien ohjat käsiimme Hipsun kanssa ja luotiin the GazettE faniprojekti 2013. Aikapian oli jo kasassa se 120 osallistujaa, joka on pitänyt tähänkin päivämäärään mennessä vielä paikkansa! Huikeasti väkeä, mikä on todella hienoa ja kiitän jokaista osallistujaa henkilökohtaisesti erittäin paljon.
Ylempänä on kuva faniprojektin ensimmäisestä miitistä Tampereella, jossa meitä oli huimat kuusi ihmistä. Kirsikka ja Elina poistuivat jo aikaisemmin, mutta onneksi vielä me kierrettiin Tamperetta iltaan asti Iiristiinan, Pinjan sekä Piritan kanssa. Oli ihan superhauskaa, kiitos!
Toinen projektin miitti järjestettiin sitten loppukesästä Helsingissä. Taas syötiin ja juotiin itsemme kylläisiksi yllätävän rennon ja hauskan ilmapiirin kera, enkä voi kieltää, etteikö olisi ollut täälläkin ihan yhtä hauskaa kuin aiemmassakin miitissä. Täytyy sanoa, että molemmat miitit ovat olleet jopa hämmentävän onnistuneita, joten kiitos kaikille mukana olleille!
Eihän me mitään projektiin liittyvää päätettyä tietenkään saatu, vaikka kovasti yritettiin - paitsi ensimmäisessä miitissä saatiin muutama asia vietyä loppuun, mikä oli erittäin hyvä asia - mutta pääasia olikin pelkkä mukava chillaus ihmisten kesken.
Paikalla meitä olikin siellä yllä olevassa kuvassa oleva porukka eli Hipsu, Essi, Eve, Inka, Yan'ne ja Veera. (Sekä kuvan ottanut Anni, tietenkin.) Vieraili koko kuviossa mukana Sammykin, joten kiitos sinullekin, oli upeaa nähdä pitkästä aikaa. ♥
Aika kikseissä väännettiin lopulta Hipsun kanssa projektin ensimmäinen ja toinen kansio (josta nyt en omista tässä kuvaa) valmiiksi. Suoraansanoen, luojan kiitos, enää omalla kohdallani on väännettävänä oma piirrustukseni ja kirjeeni sekä loppukansion leikkaa ja liimaa-osio (eli toisinsanoen: "toista niin kauan, kunnes jännetuppitulehdus varmasti iskee.") Sen lisäksi jäljellä on laatikon kokoaminen ja lahjan saaminen kunnialla miehille asti. Saa nähdä, mitä tästä nyt tulee! Voin myöntää, että jännittää aivan pirusti kaiken muun stressin lisäksi.
Se siitä esittelystä sitten. Lupaan pistää uutta postausta kohta taas esille, että pääsee tämäkin blogi käyntiin uudelleen. Postausaiheitakin saa tietenkin ehdotella, jos on mitään alkeellisintakaan juttua mielessä, mikä saattaisi kiinnostaa!
Nyt näkemiin, kaikki suloiset ernut!
